Hrr, pakkanen tuntui tunkeutuvan luihin ja ytimiin kun menin tallille. Kunnes avasin karsinan oven ja näin maailman kauneimman ponin pään kurkistavan ovelta , silloin tunsin olevani maailman onnellisin ihminen.
Menin karsinaan ja Nipsu alkoi heti hamuta taskujani jos sieltä sattuisi löytymään jotain herkkuja, mutta valitettavasti tasku oli tyhjä. Aloin harjailla ponia ja näin sen arvaavan, että on taas valmennus-päivä.
Hain satulan+suitset ja varustin ponin. Piia (tallinomistaja) saapui tallille, varusti hevosensa Saken, nousimme ulkona selkään ja lähdimme kävelemään kenttää kohti.
Kentällä meitä odottelikin jälleen naapuriratsukko ja valmentaja joka toivotti meille kirpakkaa pakkasaamua, ja sitä tämä aamu todella olikin.
Aloitettiin tunti luonnollisesti alkukäynneillä jotka olivat todellä pitkät ja valmennuksesta ei muutenkaan tullut hirmu rankka purevanpakkasen takia. Tehtiin siinä voltteja, pysähdyksiä sekä peruutuksia, kunnes aloitettiin se ns. ''kunnon työn tekeminen.'' Mentiin kentällä pituus halkaisialle jonka keskellä piti tehdä pysähdys ja lähteä liikkeelle ilman ääntä, pohkeita tai minkään laista juttua ohjilla vaan piti saada liikkelle lantiosta. Siinä me kolme ratsukkoa sitten rivissä heiluteltiin lantioita (tehtävässä piti liioitella) ja hevoset vain seisovat "mitä noi tuolla selässä oikein riekkuu ?" Ainakin valmentajalla oli hauskaa katsoessaan meitä siinä rivissä heiluttelemassa lantioita ja varmaan jos joku olisi tullut katsomaan olisi saanut tovin miettiä mitä kummaa me oikein siellä selässä teimme. No siitä kun sitten aikanaan päästiin liikkeelle (ihmekyllä) niin alettiin hieman työstämään ravissa juttuja. Ravi piti nostaa alussa pelkällä lantiolla ja istunnalla, ilman pohkeita ja ääniapuja ja ravata muutama askel, takaisin käyntiin ja taas sama homma. Sen jälkeen mentiin ravissa niin, että pitkien sivujen keskelle tehtiin pysähdys, peruutus (3-5 askelta) ja siitä suoraan takaisin raviin. Muualle sitten sai tehdä voltteja,ympyröitä,ym ihan oman mielensä mukaan. Otetiin välissä käynti jakso. Suht' tunnin lopussa sitten piti ravata yksi pitkä sivu silmät kiinni, se oli todella hauskaa eikä poni pelleillyt yhtään mitään ylimääräistä.
Sitten sama pitkä sivu laukassa silmät kiinni. (siinäkun sitten olisi hevonen lähtenyt viemään niin olisi saanut huutaa halleluujaa) Kun siinä silmät kiinni laukkailin keskityin asioihin paljon enemmän esim; omaan hengitykseen, istuntaan ja olin paljon herkempi kuuloaistille. Lopussa loppukäynnit pitkin ohjin.
Tunti oli hauska ja ehkä hieman leikkimielinen kun eihän tälläisellä pakkasella mitään hirmu hiki treeniä voi pitää. ^
Olin todella ylpeä ponista, se ei ole koskaan liikkunut niin nätisti ja pikajunan leikkimisetkään eivät kiinnostaneet sitä lainkaan.
Ratsastettiin takaisin kotitalliin jossa purin ponin, laitoin lämmintä vettä sekä annoin sille palkinnoksi hienosta tunnista porkkanaa ja fleece selkään. ¨Siivoilin sitten tallilla kaksi karsinaa, lakaisin käytävän ja lähdin kotiin.
En malttanut kuitenkaan olla kauaa tallilta poissa vaan tulin takaisin parin tunnin kuluttua. Siivosin siinä sitten Nipsun ja Saken karsinat kun ne oli sillä välin viety ulos kun olin poissa. Laitoin myös uutta vettä joka karsinaan, kaikille hevosille heinät Piian kanssa (joka ilmestyi tallille kun siivosin karsinoita), kaurat valmiiksi ja sitten lähdettiin ottamaan hevosia sisälle. Nipsu antoi ottaa itsensä hyvin kiinni ja käppäiltiin talliin. Kun muutkin hevoset olivat sisällä otin Nipsulta toppaloimen pois, annoimme hevosille kaurat ja Piia pyysi minua sammuttamaan tallista valot kun lähden (hän lähti itse kotiin) Siinä sitten katselin ponia joka rouskutti kauroja onnellisen näköisenä.
Kunnes se keskeytti hetkeksi kaurojen syönnin, astui askeleen lähemmäksi minua joka istui karsinan puruisessa nurkassa ja työnsi turpansa kasvoilleni. Silloin ymmärsin, että tämä on sitä rakkautta ♥
EILEN
Meillä tuli täyteen 2kk ♥ !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti