Vesisadetta & jännitystä ilmassa

Melkein viikon päivät etten ole kirjoitellut, nyt kyllä otan itseäni niskasta kiinni ja alan päivittelemään ihan kunnolla.

Heti kun kuu vaihtui elokuuhun niin sai sanoa hyvästit lämmölle ja nyt on pelkästään sadetta ja sadetta ja vähän vielä lisää sadetta.. Kenttä on ihan kuravelliä ja joka paikkaa koristaa "eikivat" vesilammikot, tahdon kesän takaisin. No kuitenkin...

...Menin sitten maanantaina ilmoittamaan meidät ponin kanssa elämämme ensimmäisiin yhteisiin kisoihin jotka ovat edessä 27.8.-11. Kyseessä on siis estekisat joissa menemme nyt ainakin 50cm luokan. Siellä on myös koulutuuppauksen mahdollisuus mutta ne on alustavasti oman tallin hevosille ja valmennus ryhmälle. Täytyy kysellä,että onko mahdollista tulla näin tallin ulkopuolisena ratsukkona myös siihen kouluosuuteen ja jos on, niin ehkä menemme myös heC:n.Katsoo nyt (:  Elisa koittaa saada minut menemään myös 70-75cm luokan, mutta olen itse hirmu kova jännittämään, joten saattaa olla,että menemme vain 50cm luokan (ja mahdollisen heC:n) ja jätämme sen luokan vielä tälläkertaa välistä ja katsoo miten nämä kisat sujuvat + hankkii kokemusta. Minulla ei ole sen suurempia tavoitteita kuin selvitä kisasta hengissä :D ja pysyä selässä, olla hermoilematta itseäni hengiltä, muistaa rata, ei saa katsoa esteellä maahan kumpi laukka hevosella on, keskeltä estettä, ei saa kaahata liian kovaa, ei saa kaatua, muistaa hengittää esteiden välillä sillä miulla on tapana olla hengittämättä sekä olla kisojen jälkeen yhtä kokemusta rikkaampi. Hälläväliä mikä sijoitus on, mutta yritys on kyllä kova (; Kaikki nuo ohjeet joita mainitsin sain lähinnä rakkaalta valmentajaltamme joka lomailee eikä pääse rääkkäämään meitä ennen kisoja, joten soitin hänelle hädissäni kun päätin lähteä kisoihin. "Otatte vain nyt puhtaan suorituksen alle ja olen todella ylpeä teistä. Niin ja Katja, hyvin se menee kunhan muistat hengittää." Onse kumma, miten Terhi pystyy rauhoittamaan mieltä ja jaksaa kannustaa meitä eteenpäin vaikka välillä olemme Nípsun kanssa todellinen blondi ratsukko. Meillä on kyllä niin hyvä valmentaja, etten hevillä tule vaihtamaan ja he saivat nipsun kanssa kitkettyä sen minua vaivanneen rima kammonkin pois.

Nyt sitten täytyy meidän ponin kanssa reenata itsenäisesti kisoihin valkun lomailun takia. Koitan saada aina jonkun nostelemaan esteitä sekä kuvaamaan suorituksia niin nään omia virheitäni paremmin ja niitä yrittää sitä mukaan korjata. Olen saanut äidin kuvaamaan peräti toisen kerran koko aikana kun nipsu on ollut meillä, no menestys oli mitä oli. videokamerasta loppui akku ja järkkärillä otetut kuvat olivat sellaisia "se oli tuossa ja se meni jo - se oli viuhahdus" eli tarkennus oli jossakin siellä kentän puissa, mutta sain peräti yhden kuvan josta sai jotain selvääkin ja mitä isään tulee, hän ei ole kuvannut meitä kuin tasan kerran ja kiroaa koko kuvaus hommaa joten en usko, että hän tulee meitä pahemmin kuvailemaan...



olisi kiva opetella ratsastamaan



Poni on ollut jälleen kerran ihan älyttömän huippu (niinkuin aina se on) ja on taas sellainen fiilis,että on todella kivaa olla hevosen omistaja - vaikka sitä rahaa meneekin. :D

ps. videopostaukseen kuvaan tänään materiaalia kun ei sada vettä, jes ! Eli videopostaus saattaa ilmestyä jo tänään, mutta voihan se olla myös niin etten sitä jaksa vielä tänää väsätä. Yritän ainakin saada sen tänään tänne laitettua.