keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Hei me lennetää !

video on 60cm radalta
Kauhistus, viime päivityksestähän on vierähtänyt viikkoja ja siitä saan syyttää vain etten jaksa taistella tämän koneen ja nettitikun kanssa tunteja. Jos minulta kysyttäisiin niin tämä kone olisi lentänyt jo ikkunasta moneen kertaan :D

Oltiin siis lauantaina 3.9.-11 Korholan tilalla kisailemassa luokissa 50cm & 60cm.
Janina tuli meille jo perjantaina jolloin käytiin hakemassa ponin varusteita kotiin -sillä olen nimittäin todella hyvä unohtelemaan ja hävittämään tavaroita- ja näin varmistimme etten edes vahingossakaan unohtaisi mitään. Lauantaiaamuna auto starttasi poni+ratsastaja kyydissään joskus hieman kahdeksan jälkeen ja nokka kohti Korholaa. Automatka meni hienosti kaikkien osalta ja kun Korholan tila alkoi näkyä, alkoi myös minulla valtava jännitys. Olin ihan yllättynyt miten olin aamulla ollut niin rauhallinen, mutta nyt se siitä... Oltiin jälleen ensimmäinen ulkopuolinenratsukko paikalla ja saatiin rauhassa tutustua paikkaan ja talutella ponia. Pian alkoi muitankin ratsukkoja valua paikalle ja pian huomasinkin kaikkien olevan pv:tä joilla säkä oli vähintään 160cm, kyllä joukkoon mahtui myös kaksi muuta ponia ja tietenkin me Nipsun kanssa. Varusteltiin poni ja pian alkoikin ensimmäinen luokka joka oli 40cm ja jossa oli vain kaksi osallistujaa. Sitten oli vuorossa 50cm verkkaryhmä johon ponin kanssa kuuluimme, verkattiin ja otettiin muutamat verkkahypyt ja hienosti meni. Sitten eikun odottelemaan vuoroani joka oli luokan viimeinen. Vuoroni tuli ja lähdettiin tervehdyksien kautta liikkeelle ja heti ekalla esteellä tippui jalustin jonka seurauksena menin ihan lukkoon minne piti mennä. Käännyin sitten väärään suuntaan ja tietenkin jouduttiin koukkaamaan voltti ja luokasta hylky :( poniin olen todella tyytyväinen, sillä muuten oli puhdas rata.
60cm meni sitten huomattavasti paremmin. Lähdin luokkaan toisena. Tervehdys,lähtömerkki ja sit läks! Poni hyppi paljon paremmalla temmolla esteille aivan kuin olisi ollut kunnon lieskat hännän alla ja pian huomasinkin päässeeni perusradan ilman tiputuksia eli suoraan uusintaan (vouu, ekaa kertaa!:D) jonka jälkeen huomasinkin olevani taputuksien saattelemana maalissa puhtaan suorituksen kanssa. Heti kentältä poistuttuani aloin itkeä, puhdas suoritus minulta ja ponilta, meiltä jota on niin usein epäilty ettei meistä ole mihinkään.
Käveltiin ponin kanssa ja katseltiin välillä kuinka 70cm luokka sujui. Sen jälkeen tuli palkintojen jako "seuraavia ratsukoita pyydetään saapumaan palkintojen jakoon..." olin niin yllättynyt ja onnellinen kun nimemme lausuttiin! Oli kyllä hienoa katsoa ponia kaikkien niiden suurten hevosten rinnalla. Palkintojenjako oli myös yhtä onnellista itkua.
Kunniakierroksessa poni hieman päätti näyttää kaikille kuinka kovaa se kulkee ja hieman meni kaahaamiseks, mutta ei se meitä haitannut.
Juuri ennen lähtöä kotiin meiltä tultiin kyselemään mistä olemme yms ja tuli muutamia kehuja, voiko hevosenomistaja enää onnellisempi olla? :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti