Täällä eräs huono bloggaaja ilmoittautuu! Kuitenkin itseni puollustukseksi voin kertoa, että tämä meidän koneemme ei todellakaan ole minun ystäväni > ei päästä minua nettiin joten blogin kirjoittelutkin jäävät tuntien taistelun jälkeen tietokoneen voittoon.
Videopostauksen latauksessa kone oli myös voittamaton, enkä jaksanut yli tunnin kestäneen taistelun jälkeen jatkaa videon lataamisyritystä joten yritän uudelleen huomenna kun saan hankittua itselleni pidemmät hermot.
Kisavideon sain kuitenkin (ihmejakumma) ladattua :) Minulla on myös yläkoulun viimeinen vuosi menossa ja yritän panostaa siihen ihan tosissani mieli päästä jonnekkin jatkossa opiskelemaan joten koulu vie myös paljon blogin kirjoitus aikaani.
Viime sunnuntaina olleet kisat olivat toisaalta yhtä katastrofia, mutta toisaalta myös onnistumisen riemua. Menimme Nipsun kanssa siellä siis helppoC:n sekä esteluokan 40/50cm. Menimme kisoihin pääasiassa koulu osuuden takia joten esteluokka oli sellainen ns. "loppuverkka"
Saavuttiin kisapaikalle melko hyvissä ajoin, mutta saimme sitten kuulla, että heC:n aika oli muuttunut ja se alkaisi vasta 45minuuttia myöhemmin kun sen olisi pitänyt alkaa. Katseltiin sitten siinä miten helpompi Pollux-luokka meni, no... siellä ponit lähtivät vähän väliä pukkilaukkaan tiputtaen ratsastajat selästään ja milloin verkassa joku poni aloitti oman show'n ja tuli kesken toisen suorituksen sinne kouluradalle.
Pian alkoi meidän luokkamme verkka joka meni meiltä lähinnä pelleilyksi josta minuun iski älytön turhautuminen omiin kykyihini ratsastajana... Mukana meillä kisoissa oli onneksi minulle tärkeitä ihmisiä kuten Piia, Janina, valmentajamme Terhi, äiti ja isä jotka jaksoivat katsella ja tsempata järkyttävää räpellystäni.
Lähdin luokkaan viidentenä ja jännitykseni vain kasvoi kasvamistaan kun katsoin muiden suorituksia ja pian sanottiinkin meidän nimemme (kuuluttajalla oli pieniä vaikeuksia ponin nimen lausumisessa :D) Käytiin kiertämässä kerran kenttä ja siellä oli ponin mielestä todella pelottava kukka-asetelma sekä "katsomo" oli myös hieman pelottava. Kun näin Jukka Martikaisen istuvan tuomarina voin sanoa, että hyvä etten kussut housuun :D silloin jännitys kasvoi huippuunsa. Alkutervehdys ja eikun matkaan. Rata meni ihan kivasti lukuunottamatta laukkoja jossa poni sai sydärin lapsesta joka liikahti aidanreunalla juuri kun olimme siinä kohdalla. Ja loppulakoissa piti hirveästi patistaa eteenpäin ja muutaman kerran tippui raville, mutta olin muuten ihan tyytyväinen ja ennenkaikkea muistin radan! Palkintojen jakoon meidän kuitenkin kutsuttiin ja sijamme oli lopulta seitsemäs(+pinkkiruusuke) melko rimaahipovin prosentein 53.8%. Olen kuitenkin poniin tyytyväinen, sillä myönnän olevani surkea ratsastaja varsinkin näissä kouluhommissa, mutta tästä on suunta vain ylöspäin.
Estepuolella saimme ensimmäisenä ratsukkona puhtaan radan joka oli mielestäni tähänastisista kisoista muutenkin ehdottomasti paras ratamme. Poni liikkui hienosti eteen oli oikea tykki ja saatiin hyvät tiet sillä rata oli teknisesti melko haastava, oli sarja, todella kapea este, mutkia ja kaikenmaailman kieppejä ja silti ensimmäinen puhtaasti radan suorittanut ratsukko. Se oli todella upea tunne kun radan jälkeen kävelin portille niin Piia huutaa "hyvä Katja ja Nipsu!" se tuntui todella mahtavalta sillä hän on niin taitava hevosten kanssa ja paljon kokeneempi kuin minä ja myös se kun Terhi kehui meitä, mutta tässä alkaa näkyä hyvän valmennuksen tulosta.
Pidimme pitkään ykköspaikkaa, sillä monella tuli pudotuksia ja kieltoja, mutta lopulta kolme ratsukkoa meni meistä ohi ja olimme jälleen sijalla neljä. Siihen suoritukseen ei voinut olla kuin tyytyväinen. Kisojen saldona oli siis kaksi ruusuketta kotiin viemisiksi. Ei ne olleen niitä ykköspalkintoja, mutta minun silmissäni me olemme jo voittajia.
Estepuolella saimme ensimmäisenä ratsukkona puhtaan radan joka oli mielestäni tähänastisista kisoista muutenkin ehdottomasti paras ratamme. Poni liikkui hienosti eteen oli oikea tykki ja saatiin hyvät tiet sillä rata oli teknisesti melko haastava, oli sarja, todella kapea este, mutkia ja kaikenmaailman kieppejä ja silti ensimmäinen puhtaasti radan suorittanut ratsukko. Se oli todella upea tunne kun radan jälkeen kävelin portille niin Piia huutaa "hyvä Katja ja Nipsu!" se tuntui todella mahtavalta sillä hän on niin taitava hevosten kanssa ja paljon kokeneempi kuin minä ja myös se kun Terhi kehui meitä, mutta tässä alkaa näkyä hyvän valmennuksen tulosta.
Pidimme pitkään ykköspaikkaa, sillä monella tuli pudotuksia ja kieltoja, mutta lopulta kolme ratsukkoa meni meistä ohi ja olimme jälleen sijalla neljä. Siihen suoritukseen ei voinut olla kuin tyytyväinen. Kisojen saldona oli siis kaksi ruusuketta kotiin viemisiksi. Ei ne olleen niitä ykköspalkintoja, mutta minun silmissäni me olemme jo voittajia.
Maanantai
Janina tuli kanssani tallille ja siivottiin talli sekä ratsastettiin Sakke & Nipsu. Mentiin ponin kanssa ilman satulaa ihan perusjuttuja oikein vaatimatta mitään ja katseltiin Janinan ja Saken menoa, sillä parivaljakko oli ensimmäistä kertaa tekemisissä yhdessä. Hienosti näytti menevän.
TiistainaJuoksutin ponia pitkästä aikaa, en edes muista milloin olisin ihan vain juoksutellut sitä. Juoksutettiin noin 30min jonka jälkeen mentiin maastakäsin juttuja kuten seuraamista jne. Poni oli ylläripylläri ihan super! Kuvattiin myös joka hevosesta rakennekuvia jotka onnistui Saken osalta hyvin sillä se oli melkeinpä ainut polle joka malttoi seisoa paikallaan, Nipsulla ja Tatsilla se meni hieman vouhotuksen puolelle, mutta Piian ja minun valokuvaus yritys oli täys kymppi.
Keskiviikko
Mentiin jälleen Janinan kanssa siivoamaan ensin talli jonka jälkeen ratsastamaan Nipsu ja Sakke. Vuorossa oli pääasiassa maastoilua. Kierrettiin ensin tallin superihania metsäpolkuja jonka jälkeen siirryttiin hiekkatielle jossa otettiin ravipätkiä. Hevoset kulkivat mallikkaasti vaikka tuli muutama auto hieman liian nopella vauhdilla vastaan. Kun päästiin tallille takaisin Piia oli menossa ratsastamaan Liekillä sen varsa mukanaan. Mentiin Janinan ja hevosten kanssa heidän sekaansa ja Nipsu oli ihan ihmeissään varsasta ja katseli sen hirmuisia pukkilaukka pyrähdyksiä ihan ihmeissään. Käyttäytyi kuitenkin ihan mallikkaasti. Otettiin ravia ja laukkaa + tietenkin loppuverkat jonka jälkeen talliin.
Torstai
Minuun iski flunssa (varmaan johtuen eilisestä koulussa järjestetystä unisef-kävelystä, jossa piti olla seisomassa ja lätkimässä tarroja viiden tunnin ajan vetisellä purua olevalla hiihtoradalla) Joten ponilla on ansaittu vapaapäivä.
..mä olen suuri, kaikista suurin
mä olen jätti, mä olen kotka woooa
mä olen leijona viidakossa
ja kun ne kysyy et kuka mä oon
mä katon niit silmiin ja kerron niille:
mä oon tähdet taivaalla
mä oon vuori korkeella
joo mä tiedän, mä oon suomen mestari
mä oon pikkusen toivoo,
kun sä et usko voittoon
joo mä tunnen, mä oon suomen mestari''
Teksti Janinan blogista
