Bloggaamisesta ! Minulla on hiihtoloma ja kamera on ollut ahkerassa käytössä tallilla, mutta kuvia tulee vasta torstaina kun pääsen kotiin kun äitini on Pyhällä ja olen isän luona enkä täällä pysty kuvia koneelle vaalitettavasti siirtämään. Saattaa kuitenkin tulla ehkä aikaisemminkin kuvia jos teen isän luona poikkeuksen kuvien siirrosta.
Ah, mikä sää tänään oli; aurinkoa pilvettömältä taivaalta ja lämpöä. Täydellinen tallipäivä!
Menin tallille joskus 12 aikaan ja kaahasin suoraan Nipsun tarhalle jossa herra söi tyytyväisenä heinää, mutta huomasin ponin olevan
todellatodella likainen ja ihmettelin missä ihmeen mudassa se oikein on mennyt pyörimään.
Otin sen sitten sisään jossa karjasin tummanruskeaksi muuttuneen ponini ja lähdin kentälle ratsastamaan satulalla pitkästä aikaa.
Ihastelin säätä Nipsun selässä ollessani, olen edelleen sitä mieltä että maailma näyttää Nipsun selästä katsottuna miljoona kertaa kauniimmalta.
Käynnissä ja ravissa työskentely meni ponin kanssa mainiosti, mutta kun laukan vuoro tuli muuttui ääni kellossa.
Nimittäin kentän vierellä oli kolme kärryä (tallilla ravihevosia) ja Nipsun mielestä ne olivat hirmu pelottavia. Aivan kun niissä olisi ollut kyltti kiinni jossa luki "ME SYÖMME PIENIÄ PONEJA" hyppäsin alas selästä ja kävelin kärryjen luo Nipsu perässä sauraten. Yllätyin todella kun se seurasi minua pelottavien kärryjen luokse ja tunsin onnistuneeni voittavan Nipsulta edes pienen palan luottamusta. Eihän sitä ihmeitä voi vielä tapahtuakkaan sillä meillähän on vasta hieman yli 2kk yhteistä taivalta takanamme, mutta tästä edetään yhdessä.
Tutkittuamme nuo pelottavat möröt loikkasin takaisin selkään. Otin hieman ravia josta nostettiin laukat ilman ongelmia. Tutkimusmatkailija Nipsu oli voittanut pelkonsa ! Laukat otettiin käynnistä + ravista molempiin suuntiin ja kaikki tehtävät menivät ongelmitta. Ravia pitkällä ohjalla ja loppukäynnit kruunasivat treenimme jonka jälkeen jäljelle oli jäänyt hikinen poni ja hikinen ratsastaja.
Käppäiltiin talliin jossa purin ponin, harjasin, laitoin lapasuojan ja loimen ja vein takaisin tarhaan.
Illemmalla tuli sitten viesti että loimi oli riekaleina (olivat toiset hepat innostuneet Nipsun loimea repimään) , mutta onneksi poni oli ehjänä ja sillä kyllä loimia hetkeksi ainakin riittää. On asiassa valoisa puolikin: nyt on ainakin hyvä syy ostaa uusi loimi :D